Elvytys

Elvytyksessä jokainen minuutti ratkaisee
Jokainen viiveminuutti joka kuluu defibrillaatioon heikentää selviytymistä 10-12%

Aika on ratkaiseva asia sydänpysähdyksestä selviytymisessä. Sydämen pumppaustoiminnan häiriinnyttyä happea ei kulje elimistössä ja aivot kärsivät nopeasti hapenpuutteesta. Ensimmäiset minuutit ovat kaikkein ratkaisevimmat ja ammattiavun hälyttäminen ja elvytyksen aloittamisen tulisi tapahtua välittömästi kun henkilön havaitaan menevän elottomaksi (henkilö on tajuton eikä hengitä normaalisti).

Sydänpysähdystä seuraavat minuutit jaetaan tyypillisesti seuraaavasti:

Elektrinen vaihe (0-4 minuuttia sydämen pysähtymisestä)

Elektrisessä vaiheessa kaikkein tärkeintä on kammiovärinän defibrillaatio. Tämä käytännössä onnistuu vain, jos potilas menee elottomaksi ambulanssihenkilökunnan paikallaollessa, tai paikalla on ns. maallikkodefibrillaattori. Jos potilaan alkurytmi on kammiovärinä, käynnistyy sydän usein ensimmäisellä iskulla (mikäli se annetaan alle 4 min sydämen pysähtymisestä). Sekundaarisesti tärkeintä k.o vaiheessa on nopean hätäilmoituksen tekeminen ja tehokkaan peruselvytyksen aloittaminen

Sirkulatorinen vaihe (4-10 minuuttia sydämen pysähtymisestä)

Sirkulatorisessa vaiheessa (yli 4 min alle 10 minuuttia sydämen pysähtymisestä) potilaan selviämismahdollisuudet ovat jo heikentyneet olennaisesti, jos verrataan ensimmäiseen vaiheeseen. Käytännössä aina, kun ambulanssi saapuu paikalle, potilaan elottomuustapahtuma on sirkulatorisessa vaiheessa. Tällöin sydämen käynnistyminen on epävarmaa ja usein defibrillaatioiskuja tarvitaan useita.

Metabolinen vaihe (yli 10 minuuttia sydämen pysähtymisestä)

Metabolisessa vaiheessa (yli 10 minuuttia sydämen pysähtymisestä) potilaan selviämismahdollisuudet ovat verrattain huonot. Sydämen käynnistymisen todennäköisyys on epävarmaa. Jos potilas selviää, käytännössä kaikki potilaat saavat ns. anoksisen hermosoluvaurion (hapettomuus + happamuus tuhoavat “aivosoluja”).

Kun ambulanssi saapuu kohteeseen, ensimmäiseksi huolehditaan hyvästä peruselvytyksestä. Etenkin paineluelvytys on nykyaikaisen tutkimustiedon mukaan ehdottoman tärkeää. Potilaaseen kiinnitetään defibrillaattorin elektrodit ja todetaan ns. alkurytmi. (maallikon antamassa peruselvytyksessä tällä alkurytmillä ei ole mitään väliä – elotonta potilasta elvytetään aina).

Sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä selviytyy 2-5%. Mikäli defibrillaatio voitaisiin suorittaa paikan päällä 3-5 minuutin kuluessa, jopa 49-74% selviytyy.

Sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä selviytyy 2-5%. Mikäli defibrillaatio voitaisiin suorittaa paikan päällä 3-5 minuutin kuluessa, jopa 49-74% selviytyy.


Kuvassa kammiovärinä, sinussolmuke ei anna sydänlihakselle normaalia laajenemis- ja supistumiskäskyä.

Kuvassa kammiovärinä, sinussolmuke ei anna sydänlihakselle normaalia laajenemis- ja supistumiskäskyä.

kammiovarina
Kuvassa kammiovärinä

Äkillinen sydänpysähdys on yleensä sydämen sähköinen häiriö, jossa sinussolmuke ei voi antaa sydänlihakselle impulsseja joilla sydänlihas supistuu ja laajenee. Sydän värisee nopeasti (300-500x/min), eikä pysty pumppaavaan rytmiin. Tila on nopeasti henkeä uhkaava, ellei sitä hoideta defibrilloimalla.

On arvioitu, että äkillisen sydänpysähdyksen saaneista jopa 80%:lla on lähtörytminä kammiovärinä tai kammiotakykardia, joka olisi hoidettavissa defibrillaattorilaitteella. Hoitomuotona äkilliseen sydänpysähdykseen on nopeasti aloitettu painelu-puhalluselvytys ja defibrillaatio, jolloin sydämen läpi johdetaan defibrillaattorilla sähkövirta. Defibrillaatiolla pyritään ”korjaamaan” kaoottinen värinä ja saamaan aikaan pumppaava rytmi.

Selviytymisen ketju sisältää oireiden tunnistamisen ja soiton 112:een, nopeasti aloitetun elvytyksen, varhaisen defibrillaation ja tehokkaan jatkohoidon.

Selviytymisen ketju sisältää oireiden tunnistamisen ja soiton 112:een, nopeasti aloitetun elvytyksen, varhaisen defibrillaation ja tehokkaan jatkohoidon.


Viiveeseen vaikuttaa se, miten nopeasti henkilön elottomuus on havaittu, miten nopeasti ammattiapu on soitettu ja miten kauan ammattiavulla kestää saapua kohteeseen. Edelleen kohteeseen saavuttuaan ensihoidon tulee löytää autettava. Autettavan etsintään voi kulua suurissa rakennuksissa tai esimerkiksi kauppakeskuksessa useita arvokkaita minuutteja. Jokainen viiveminuutti heikentää selviytymistä ja valitettavan usein ensihoidon viive sydänpysähdyksen optimaaliseen vasteaikaan nähden on liian pitkä. Elvytyksellä voidaan ostaa lisää minuutteja, mutta elvytys ei yleensä palauta pumppaavaa rytmiä.

  • Lataa tiedosto, joka kuvaa hyvin sydänpysähdyksen riskit!
  • Elvytys

    Elvytys tapahtuu aloittamalla 30 painalluksella ja sitten jatkamalla 2 puhalluksella

  • Ennen elvytystä henkilö pyritään herättelemään käsittelemällä henkilöä
  • Jos henkilö ei herää käsittelyyn, pyydetään soittamaan 112
  • Avataan hengitystiet kallistamalla päätä taaksepäin ja kuunnellaan kuuluuko normaali hengityksen ääni, tuntuuko ilmavirtaus ja nouseeko ja laskeeko rintakehä
  • Jos henkilö ei hengitä normaalisti tai hengitys on epänormaalin kuuloista, aloitetaan elvytys 30 painalluksella. Painalluksen syvyys on 5-6cm ja painelutaajuus 100-120x minuutissa
  • Painallusten jälkeen kallistetaan päätä taaksepäin ja tehdään kaksi lyhyttä (1s.) puhallusta. Kun rintakehä lähtee juuri nousemaan, on puhallus riittävä.
  • Puhallusten jälkeen jatketaan painalluksilla
  • Mitä nopeammin defibrillaatioisku voidaan antaa, sitä paremmat ovat autettavan mahdollisuudet. Sillä ei ole väliä antaako iskun maallikkoauttaja vai ammattilainen.

      Lue lisää elvytyksen käypä hoito -suosituksesta
    Pyydä tarjous defibrillaattorista!

    Nimi (pakollinen)

    Olen
    YritysasiakasYksityisasiakas

    Minua kiinnostaa ensisijaisesti laitteen
    OstoVuokraus/leasing kuukausimaksulla

    Sähköposti (pakollinen)

    Puhelin (pakollinen)

    Paikkakunta (pakollinen)

    Viesti (vapaaehtoinen)